anssiluomaaho

100.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa palkastaan veroa 28 %

Monesti täälläkin tulee luettua kirjoituksia, joissa moititaan hyvätuloisten liian ankaraa verotusta ja voimakasta progressiota. Hyvätuloisten verotus ensikatsomalta vaikuttaakin verrattain kireältä, mutta tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Hyvätuloisille on suunnattu monia verovähennyksiä, jotka jäävät monen keskiverto palkansaajan ulottumattomiin.

Monesti hyvätuloisella on mahdollisuus säästää vapaaehtoista eläkevakuutusta, jonka maksuista 30% vähennetään suoraan veroista. Tämän lisäksi hyvätuloinen voi helpottaa omaa arkeaan henkilökohtaisella piialla, jonka palkasta muut veronmaksajat maksavat 45%. Lisäksi hyvätuloisen voi ostaa mieleisensä asunnon, sillä muut veronmaksajat maksavat asunnon korkokuluista  noin 24%. Hyödyntämällä edellä mainitut verovähennykset työmatkakuluilla lisättynä, 100.000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentiksi muodostuu 28%.

Joku viisas todennäköisesti kommentoi, että kyseiset vähennykset koskevat kaikkia. Näin onkin teoriassa, mutta haluaisin nähdä sen 35.000 euroa vuodessa ansaitsevan veronmaksajan, joka pystyy näin toimimaan.

Jopa verotuksen yläpäätä voisi mielestäni keventää, mutta samalla olisi syytä luopua lähestulkoon kaikista verovähennyksistä, sillä ne kohtelevat palkansaajia eriarvoisesti. Lisäksi verotuksessa tulisi luopua tulojen erottelusta ansio- ja pääomatuloihin, sillä veronmaksukyky ei ole riippuvainen tulojen lähteestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Anssi Luoma-aho

Vertailun vuoksi: Ilman kirjoituksessa mainittuja verovähennyksiä, 100.000 euroa ansaitsevan veroprosentti on 35,5%. 100.000 euroa ansaitseva pystyy siis säästämään vähennysten avulla 7.500 euroa veroissa.

J. Gagarin

Tuo oli liiian teoreettista veivaamista. Kotiapulaisestahan on kuluja eikä tuloja. Samoin sen "mieleisensä" asunnon ostamisesta ja ylläpidosta on kuluja eikä tuloja.

Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että vähennysten sijasta tulisi verotus perustaa vain oikein kalibroituihin veroprosentteihin. Se yksinkertaistaisi verotusta. Juuri siksi tasaveroprosentti olisi kaikkein selkein ja käytännössä toimivin ratkaisu.

Pääomatuloja ei voi alkaa verottaa tuloveron kanssa samassa laarissa monestakaan syystä. Pääomatulojen kohdalla on tulojen siirtomahdollisuus toiseen paikkaan (toisen verottajan alaisuuteen) yleensä paljon helpompaa kuin palkkatulojen kohdalla. Lisäksi esimerkiksi osingoista on jo kertaalleen maksettu yhtiön tulovero. Pääomaveron kohdalla ei myöskään huomioida sitä, että inflaatio nakertaa pääomaa ja siksi osa käteen jäävästä tulosta pitää palauttaa takaisin pääomaan, jotta sen reaaliarvo ja siitä saatavan pääomatulon odotettu reaaliarvo säilyisi ennallaan.

Jos joku saa vaikkapa viisi prosenttia turvalliista tuottoa kymmenestä miljoonasta, niin tuosta 500.000:sta hän maksaa ensin veroa noin 150.000 euroa ja jäljelle jäävästä 350.000:sta hänen pitäisi palauttaa pääomaan noin kolmen prosentin inflaatiota vastaava määrä, eli 10 miljoonasta se tekee 300.000 euroa. Hänelle jää siis 50.000 euroa käteen vuosittaiseen kulutukseen, eli reilut neljä tonnia kuussa. Kuuulostaako se kohtuuttomalta jos hän omistaa kymmenen miljoonaa ja tuolla neljällä tonnilla vastaa vaikkapa perheensä kaikista menoista?

Anssi Luoma-aho

"Tuo oli liiian teoreettista veivaamista. Kotiapulaisestahan on kuluja eikä tuloja. Samoin sen "mieleisensä" asunnon ostamisesta ja ylläpidosta on kuluja eikä tuloja."

- syömisestä ja joskus myös naimisesta aiheutuu kuluja, niitä ei vain saa vähentää verotuksessa

"Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että vähennysten sijasta tulisi verotus perustaa vain oikein kalibroituihin veroprosentteihin. Se yksinkertaistaisi verotusta. Juuri siksi tasaveroprosentti olisi kaikkein selkein ja käytännössä toimivin ratkaisu."

- tasavero yhdistettyn täysin verovapaaseen tulo-osuuteen olisi myös minusta toimiva ratkaisu

Yhteisöverokanta voitaisiin laskea mielestäni vaikka nollaan ja luopua kaikista yritystuista. Nettovaikutus olisi plus-miinus nolla julkisen talouden kannalta. Yhteinen verokanta eri tulolajeille poistaisi kikkailun ja suosisi monesti myös pienien pääomatulojen saajia.

Inflaatio-suojaa pääomaverotukseen ei tule kuitenkaan liittää. Ei mitään muitakaan omaisuuslajeja suojata verotuksellisin keinoin inflaatiolta.

J. Gagarin

"Inflaatio-suojaa pääomaverotukseen ei tule kuitenkaan liittää. Ei mitään muitakaan omaisuuslajeja suojata verotuksellisin keinoin inflaatiolta."

Ensinnäkin jonkin epöoikeudenmukaisuuden ylläpitäminen ei ole perusteltua vain siksi, että samaa epäoikeudenmukaisuutta esiintyy muuallakin.

Toiseksi, kun puhutaan muusta tuottoa sampoavasta omaisuudesta, esimerkiksi koneista ja laitteista, niin niiden uusimiseen tai kunnossapitoon tarvittavat investeoinnit saa vähentää verotuksessa. Tuo inflaatiomäärän palauttaminen pääomaan vastaa samaa asiaa ja se pitäisi niin muodoin myös saada vähentää verotuksessa.

Anssi Luoma-aho

"Toiseksi, kun puhutaan muusta tuottoa sampoavasta omaisuudesta, esimerkiksi koneista ja laitteista, niin niiden uusimiseen tai kunnossapitoon tarvittavat investeoinnit saa vähentää verotuksessa. Tuo inflaatiomäärän palauttaminen pääomaan vastaa samaa asiaa ja se pitäisi niin muodoin myös saada vähentää verotuksessa."

Nämä asiat ovat mielestäni verrattain kaukana toisistaan. Koneet ja laitteet ovat luonnostaan kuluvaa käyttöomaisuutta, mutta pääoma ei taas ole. Mikäli pääomaa kuluu yritystoiminnassa tappioiden moudossa, saa sen vähentää verotuksessa myöskin.

Investoinnit eivät myöskään nauti inflaatio-suojaa verottajan näkökulmasta. Mikäli näin olisi, pitäisi esimerkiksi viiden vuoden kalustosta saada vähentää verotuksessa viiden vuoden päästä tapahtuva uushankintahinta, eikä todellinen hankintahinta.

PS. Alamme olla aika kaukana otsikon aiheesta, pitäisikö palata siihen ja jatkaa näitä keskusteluja jossain toisaalla?

J. Gagarin

Jos kaluston poistoaika on viisi vuotta niin todellinen hankintahinta tulee vähennetyksi verotuksessa viidessä vuodessa. Sen jälkeen uushankintahinta tulee vastaavalla tavalla vähennetyksi seuraavan viiden vuoden sisällä. Ei inflaatio tähän vaikuta mitään.

Pääomatulojen verotuksessa sen sijaan verotuksella myötävaikutetaan tulon lähteen arvon alentumiseen, kun inflaatiota ei huomioida.

Edelleen toistan, että jos olet löytävinäsi analogioita muista asioista, niin epäoikeudenmukaisen menettelyn löytyminen muualta ei oikeuta epäoikeudenmukaista menettelyä sinänsä.

Anssi Luoma-aho

Pääosin suurituloisille suunnattujen verovähennysten progressiota alentavaa vaikutusta kuvaa myöskin se, että 40.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa veroja 22,5% palkastaan, ilman kyseisiä vähennyksiä.

panutaneli kuusi

Onko tuossa prosentissa laskettu myös kunnallisvero mukaan?

Anssi Luoma-aho

Laskelma on tehty Helsingin kunnallisveroprosentin mukaan, joka on 18,5%

Jouni Valkonen

Verovähennykset ovat tietenkin yksi progressiota vähentävä tekijä.

Toinen on se, että suurituloiset saavat pääomatuloja, joista ei makseta työeläkemaksuja. Pienistäkin ansiotuloista maksetaan noin 22 prosentin työeläkemaksut, sen sijaan suurista pääomatuloista ja bonuksista ja muista palkkioista ei makseta työeläkemaksuja, jotka muodostavat yhteensä noin puolet tuloverokertymästä (reilut 22 miljardia euroa). Nämä eivät kuitenkaan näy missään tilastoissa, joten suurin osa työntekijöistä on autuaan tietämättömiä siitä, että nämä 22 miljardia on pois juuri hänen palkkapussistaan.

On turhuuksia väittää, että kyse olisi sijoituksesta eläkesäästöön, koska nykyinen työtä tekevä nuori sukupolvi ei pääse koskaan eläkkeelle ennen kuin terveys pettää.

Lisäksi eläkejärjestelmä on joka suhteessa epäreilu muutoinkin, ja eläkerahastoissa säästäminen on kenties tärkein yksittäinen tekijä, joka epävakauttaa kansantaloutta ja on aiheuttanut mm. Kreikan ylivelkaantumisen. Eläkerahastot keskittävät valtavasti pääomaa, ja keskittynyt pääoma on pois kansalaisten ostovoimasta. Koska kansalaisilla on ostovoiman vajetta, eläkerahastot myyvät keskittyneen pääomansa kansalaisille kulutusluottoina paikkaamaan heidän ostovoiman vajetta, joka on syntynyt, mm. pakollisen työeläkesäästämisen takia.

Eli toisin sanoen Työntekijä X maksaa 22 prosenttia palkastaan työeläkerahastolle, joka myöntää maksetun pääoman henkilölle X kulutusluottona, josta perii korkoa, jotta saa tuottoa pääomalle!! Sitten kysymys: lisääkö tämä koron kiskonta talouskasvua vai ei?

(Vastaus: Tosiasia on, että se polttaa täsmälleen inflaation ja eläkerahastojen johtajien bonuksien verran verran talouskasvua.)

Anssi Luoma-aho

Mainitsemasi eläkejärjestelmän epäkohdat ovat merkittäviä ja mielestäni meidän tulisikin purkaa nykyisenlainen eläkejärjestelmä. Henkilökohtainen sosiaaliturvatili yhdistettynä perustuloon olisi paljon oikeudenmukaisempi ratkaisu korvaamaan nykyiset työeläkkeet, sairaspäivärahat ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Kirjoituksen aiheeseen palatakseni, mikäli eläkemaksut huomioidaan näissä laskelmissa, ansiotulojen verotuksen progressio vähenee entisestään.

Toimituksen poiminnat